Lumesta

"Mitä ihmettä oli satanut taivaalta lauantaiyönä? Se on vähän märkää ja kylmää ja kun sitä laittaa suuhun, se muuttuu vedeksi ja sitä voi juoda - kätevää. Sitä voi ruopata ja siitä tehtyjä könttejä voi hienosti kuonon avulla heitellä. Siinä on myös ihana kieriä (varsinkin kun sunnuntaina oli pakkasta ja se ei enää ollut märkää)"...

Pieni poika oli siis aika ihmeissään tästä luonnon mullistuksesta, eli lumesta, jota saatiin täällä meillä ehkä vaivaiset 0,1 cm. Katsotaan miten äijän käy, kun tulee -30 C pakkasta. Pitänee hommata ennen sitä Sisulle joku talviasu. Mustissa ja Mirrissä (lemmikkieläinliike) jo katselin, että sieltä löytyy tyylikkäitä asuja joka lähtöön: perinteisiä "tuulipukuja", hupullisia tikkitakkeja "Burberryruudullisin" somistein, teddyturkkeja ja vaikka mitä. Myyjä myös kertoi, että koirien pyjamat ja t-paidat ovat olleet erityisen suosittuja! Onko tässä hommassa enää mitään järkeä??? Meidän Sisu saa kyllä luvan jatkossakin koisata ilman yöppäriä ;-)

Kilpailija numerolla 341

Tänään saatiin postia Helsingin Kaapelitehtaan pentunäyttelyn järjestäjältä. Sisulla on 5.11. ensiesiintyminen koiranäyttelyssä. Sisu kisailee baby sarjassa (urokset 5-7 kk) ja on sielläkin ihan junnu, sillä Sisulla on vain viikkoa ennen näyttelyä 5 kk synttärit. Tervetuloa kaikki tutut kannustamaan Sisu voittoon 5.11. noin klo 11 :-)

Sateisia terveisiä

Tänään on ollut todella masentavan harmaa päivä ja vettä on tullut taivaan täydeltä aamusta lähtien. Sisu ei todellakaan vaivaudu pitkille lenkeille tällaisella ilmalla; ei vaikka laitetaan päälle uusi hieno kurapuku. En ole vielä oikein saanut selvyyttä kumpaa Sisu inhoaa enemmän: vesisadetta vai kurapukua...

Päivähoidossa

Sisu oli tänään ekaa kertaa päivähoidossa mun siskolla. Hyvin meni. Sisu oli riehunut, leikkinyt, syönyt, käynyt lenkillä ja lopulta väsähtänyt omaan pesäänsä. Ihan samalla tavalla siis kuin kotona :-) Ihan hyvillä mielin uskalletaan jättää Sisu mun siskon hoiviin, kun lähdemme 5 päiväksi reissuun Saksaan marraskuussa. Sisu siis pärjää varmasti ilman meitä, mutta miten me pärjätään ilman Sisua? Se on niin ihana poika - ihan oikeesti!

Näyttelykoulutusta

Oltiin tänään Sisun kanssa ekaa kertaa näyttelykoulutuksesta. Opeteltiin kävelemään ja seisomaan vierellä, seisomaan pöydällä ja annettiin "tuomarin" katsoa hampaita (joita on vielä muutama sentään jäljellä!). Saatiin tosi paljon kehuja Sisun kauniista liikkumisesta. Yllättävän hyvin sain Sisun kulkemaan vierellä, mutta pöydällä seisomista tarvitsee kyllä treenata. Sisu nimittäin menee nopeasti istumaan ja antaa tassua! Näyttelyhommissa tassun antamisesta ei valitettavasti tipu lisäpisteitä... Homma jatkuu taas ensi viikolla uusilla harkoilla!

Hammasrivi harvenee

Hampaita on lähtenyt koko rivillinen tässä alkuviikon aikana ja ainoastaan yksi niistä on löytynyt. Loput on varmaan menneet Sisun kurkusta alas mukavan rapeana herkkupalana! Sisulla on siis kaikki alarivin hampaat lähteneet. Muuten kalusto on vielä paikoillaan.

Herkkupaloista tuli muuten mieleeni, että Sisun ehdoton herkkusuosikki on "Oscar Chicken Chips" eli pienet kananliha herkkupalat.

Eläinlääkäristä terveisiä

Vein tänään Sisun eläinlääkärille. Ohjelmassa oli Rabies-rokotus ja korvakarvojen nyppiminen. Bichoneilla kasvaa korvakäytävään karvoja, jotka pitää säännöllisesti nyppiä pois. Jos karvoja ei nypi, korvakäytävä menee tukkoon karvoista ja karvoihin jämähtää vaikkua ja muuta ällöttävää, mikä taas aiheuttaa suurella todennäköisyydellä korvatulehduksen. Harmittaa, kun en tajunnut aloittaa karvojen nyppimistä heti kun Sisu tuli meille. Tilanne oli päässyt nyt niin pahaksi, että Sisu piti rauhoittaa eläinlääkärissä ja sitten poistettiin kaikki korvakarvat kerralla.

Rokottaminen sujui tietysti helposti, kun Sisu oli melkein unten mailla operaation aikana. Rabies-rokotuksesta Sisu sai muistoksi myös hienon kaulakorun, eli rokotusmerkin, jonka voi laittaa vaikka pantaan roikkumaan.

Nukutusaine ei oikein sopinut Sisulle, sillä iltapäivällä tehtiin vähän vatsankääntötemppuja kotona. Voi pientä... Onneksi iltaan mennessä kaveri oli taas iloinen oma itsensä!

Ensimmäinen maitohammas lähti

Ensimmäinen maitohammas on hävinnyt alarivistä tämän päivän aikana (katso kuva!). Koko alarivi heiluu, eli kohta voidaan olla tilanteessa, että pitää siirtyä vähäksi aikaa soseruokiin ;-)

Hampaiden vaihtuminen on muuten aiheuttanut silmien valumista ja suupielien värjäytymistä punertaviksi (tyypillistä ainakin Bichoneille). Onneksi se on vain kosmeettista eikä Sisua tunnu haittaavan, vaikka karvat suun ympärillä ovat punaiset... Äijä on yhtä iloinen kuin aikaisemminkin!

Vessapaperia eteisen lattialla

Sisu oli koristellut meidän eteisen sunnuntaiaamun kunniaksi. Kaveri oli pihistänyt vessasta paperirullan ja levitellyt sitä ympäri eteistä. Tämä on varmaan kämpän tuhoamisen alkua. Eilen meni nimittäin palasiksi puhelinpiuha nettiliittymästä... Mitenköhän meidän uudelle sohvalle käy lähitulevaisuudessa?

Päivän ehdoton kohokohta oli kuitenkin se kun Sisu hyppäsi lenkillä takiaispensaaseen. Hurjan näköistä jälkeä siitä syntyy, kun valkoinen karvapallo on koristeltu takiaispalloilla. On se luultavasti myös aika kivuliasta. Sisu kesti kyllä miehekkäästi takiaisten poisto-operaation.

Sisun inhokit - TOP 5

Sisu tykkää melkein kaikesta, mutta ei näistä:

1. Korvien puhdistus

2. Roska-auto
3. Imuri
4. Turkin pesu ja föönaus
5. Sateessa lenkille lähteminen

Popparitassu

Mikäs se sitten on? Kuulostaa varmasti aika hassulta, mutta Sisun tassut tuoksuvat ihan pop cornille! Siksi Popparitassu on uusin lempinimi Sisulle. Onhan niitä muitakin lemppareita ollut: Sissi, Sissari, Siskari...

Kuvassa näkyy jo hienosti mustaksi muuttuneet polkuanturat. Ihan pikkuisena Sisulla oli polkuanturat vaalean punaiset ja siitä ne ovat tummuneet pikku hiljaa. Tummuminen tapahtuu siis vaiheittain, eli välillä polkuanturat olivat vaaleanpunaiset, joissa mustia pikkuja :-)

4,5 kg Sisua

Tänään aamulla vein Sisun pitkästä aikaa vaa'alle. Tulos: 4,5 kg. Aika jässikkä tuo meidän poitsu!

Ihanaa kun on viikonloppu edessä. Koko meidän perhe tykkää herätä ilman herätyskelloa, pötkötellä sängyllä ja laiskotella. Sitten keitetään ihanat kahvit ja luetaan Hesaria. Lauantaiaamut on kyllä parhaita!

Hyvää viikonloppua kaikille.

Sateisia kuulumisia

Blogin kirjoittaminen on unohtunut kokonaan kiireen keskellä. Ensimmäiset kuukaudet Sisun kanssa on menneet tosi hyvin. Sisulla on nimensä mukaisesti sisukas luonne, eli ollaan oikein tosissaan saatu välillä laittaa ruotuun tätä meidän pientä Bichon poikaa. Bichonien vahva luonne oli kyllä jo aikaisemminkin tiedossa, mutta tämä meidän Sisu on harvinaisen kovapäinen yksilö.

Tässä tänään otetussa kuvassa Sisu on vähän reppanan näköinen, kun ennen kuvan ottamista oltiin lenkkeilemässä syksyisessä sateessa. Sen verran hienohelma (voiko pojasta sanoa noin?) meidän Sisu on, ettei lähde mielellään märällä ilmalla ulos. Sisu ei myöskään vielä uskalla lähteä kovin pitkälle lenkille vaan viihtyy parhaiten omassa pihapiirissä. Kaipa maailma on vielä aika jännitävä 4,5 kk vanhan poitsun mielestä...

Ensi viikolla mennään ottamaan viimeinen penturokotus (rabies), eli kirjoittelen eläinlääkärikokemuksia myöhemmin.