Punkkiallergia

Suosittelen kaikille koirille lämpimästi punkkikarkotteiden käyttöä. Aikaisempina vuosina meidän tiheäturkkiset bichon-pojat ovat säästyneet punkkihyökkäyksiltä, mutta tämä vuosi on ollut toisenlainen. Heti keväällä Sampo sai ekan punkinpureman ja vaikka kerkesin punkin poistaa ihan alkuvaiheessa, Sampo sai kovan allergisen reaktion, mitä seurasi lääkärikeikka ja antibioottikuuri. Sama tapahtui eilen. Sampon silmäkulmaan oli lenkillä hypännyt punkki, jonka Sampo oli omatoimisesti poistanut. Punkki sai lähdöt Sampon silmäkulmasta, mutta samalla lähti vähän ihoakin. Aamulla huomasin, että Sampon silmäkulma oli kuin tappelun jäljiltä - vähän verta siellä täällä ja nahkan pala roikkui siinä silmäkulmassa. Onneksi päästiin vielä eilen lääkäriin ja saatiin antibioottikuuri tykötarpeineen. Eiköhän Samppa tästä pian tervehdy. Mutta nyt se saa pari päivää kotioloissa törmäillä "ämpäri" päässä. Vain sillä voidaan estää silmäkulman turha rapsuttelu. Sori Sampo...

Sampon katu-uskottavuus on nousussa. Tämä kuva on otettu heti lääkärireissun jälkeen kun punkinpurema oli vielä aika hurjan näköinen.

Antibioottikuuri, kipulääkettä, geeliä ja uusi satsi punkkikarkotetta

I am sorry, Sampo...

Meidän vakiolenkki

Olen jostain saanut päähäni, että koirat pitävät rutiineista. Siksi meillä on aina arkiaamuisin yksi ja sama lenkki, joka jolkotetaan läpi poikien kanssa. Lenkin aikana ei tapahdu mitään valtavaa urheilusuoritusta, mutta kyllä siinä saa itsekin hyvän happihyppelyn ennen työpäivää. Tämä meidän vakiolenkki kierretään myös aina samaan suuntaan. Onneksi sentään välillä vastaan tulee eri ihmisiä/koiria, eli jokainen aamu ei sentään ole ihan samanlainen. Olenkohan minä ainoa näin kaavoihin kangistunut koiranomistaja? Mutta hei, katsokaapa tekin meidän lenkkimaisemat! 

Sampo (vas.) ja Sisu yleensä haukkuvat vimmatusti ennen kun ovi aukeaa ja 5 m pitkä vapaus flexi-talutushihnassa koittaa.

Päiväkodin aidan takana

Perusmeininkiä... Ei tätä varmaan olis saanut kuvata :-)

Tämä on mun oma lempipaikkani. Leikkikenttä ja koriskenttä ovat keskellä asutusta. Aika usein kentällä on hyvät korispelit käynnissä.

Tämä englantilaistyylinen ketjutalo on kotikulmiemme kaunein asuinrakennus. Käytiin jopa kerran asuntonäytöllä yhdessä talon asunnoista. Se oli ihana koti sisältäkin.

Koriskenttä, leikkikenttä ja Sampo nostaa koipea (taas)

Tämä on niin kaunis talo...

Tämäkin talo ohitetaan joka päivä.

Pinjapolku

Kaurismäkeläistä tunnelmaa: kampaamo

Tässä risteyksessä nähdään usein "pikkutytöt" eli kaksi suloista Tiibetinspanielia, jotka ovat jo mummoiässä.

Sisu ja Sampo on sitä mieltä, että nämä hoodit kuuluu heille.

Ylimmässä sakarassa on lamppu palanut.

Koti on korkean kuusiaidan takana.

Sampo lenkin jälkeen

Citykoirat

Kyllä se vain niin on, että meidän koirat (ja etenkin Sisu) ovat pesunkestäviä citykoiria. Loman aikana mökkeiltiin viikon verran Pohjois-Kymenlaaksossa ja se aika oli meidän Sisulle pelkkää piinaa. En tiedä haistaako Sisu siellä hirvien ja muiden pelottavien villieläinten reviirihajut (ainakin hirvien jälkiä bongattiin!), mutta joka tapauksessa pitkistä lenkeistä on turha edes haaveilla mökillä Sisun kanssa. Pääasiassa kierreltiin mökkiä ympäri eikä juurikaan poistuttu omasta pihasta... Sisällä Sisun mielestä paras paikka on murjottaa pimeässä sängyn alla. Tämä Sisun apaattisuus alkoi minuakin jo vaivata ja luulin, että poju pitää viedä lääkäriin. Kappas - kaveri koki täydellisen ihmeparantumisen heti kun päästiin kotiin asfaltin äärelle. Ei tarvittu lääkäriä tämän taudin taltuttamiseen!

Sampo ja Sisu (selkänojan päällä) näyttävät nauttivan mökkeilystä,
mutta se ei ole totta.

Työhuoneessa

Meillä oli tässä hiljattain nurkkienputsausoperaatio. Osa tavarasta meni kierrätykseen ja osa myytiin pikkurahalla kirppiksellä. Kirppispöydän pitäminen on totista työtä, joten työhuoneemme piti muuttaa tilapäisesti kirppishuoneeksi. Pöydät, tuolinselustat ja lattia oli hetkessä täynnä hinnoitteluun tulevaa tavaraa pinoissa, pusseissa ja laatikoissa. Vaatteita piti vähän silitellä, joten täysinvarusteltuun kirppishuoneeseen kuului luonnollisesti myös silityspiste.

Sisu ja Sampo tykkäävät aina hengailla mun kanssa mm. silloin kun ripustan pyykkejä ja niin myös näiden kirppisvalmisteluiden aikaan. Kirppishuoneesta löytyy monta ihanaa hengailupaikkaa bichoneille:

Sisu löysi makuupaikan itselleen kaiken romun keskeltä työpöydältä.

Sampo (alhaalla peitolla) ja Sisu (ihanasti sykkyrällä työtuolilla)

Entäs tämä? Sisu kiipesi tuolin päällä olevan vaatekasan päälle.

Heikoilla jäillä

Tässä vielä viimeiset talvifiilikset viime viikonlopulta. Sisu ja Sampo olivat taivaassa kun tajusivat, että maalla hoitopaikassa oli vielä lunta - tai oikeastaan jäätä. Kuonon hinkkaaminen jäätä vasten on ihan parasta. 

Tämän jälkeen voidaan siirtää katse kohti kevättä, vai mitä jengit?

Etenkin Sisu (vas.) on ihan kuumana lumi- ja jääleikkeihin.

Laituri on mennyt talven aikan pahasti vinksalleen.

Mahanpuruihin auttaa hyvin heinän syönti. Nämä pystyyn jäätyneet kaislat tuskin kuitenkaan auttavat.. Sisu edessä ja Sampo taustalla.

Jäämiehet Sampo (vas.) ja Sisu (oik.)

Ikävä

Koirat on ollut viikonloppuhoidossa nyt 2 tuntia ja mulla on jo hirveä ikävä meidän pojuja! Sampo etenkin on sellainen kainalovauva, että vähemmästäkin alkaa potemaan läheisriippuvuutta :-) 

Me hypätään miehen kanssa pian junaan ja matkustetaan Helsinkiin. Huomenna aamupalalla onkin sitten Patisserie Teemu & Markuksen ihanaa leipää... Hauskaa viikonloppua kaikille ja nauttikaa ihmiset tästä auringonpaisteesta ja keväästä!

Sampo kävi tällä viikolla ekan kerran hammaskiven poistossa - reikiä nolla!

Kodin tekstiilit pesuun

Tässä on meidän Sampo pesupuuhissa. Jos velipojan (ja meidän muidekin) naamat on jo puhtaina, Sampo siirtyy herkästi pesemään kodin tekstiileitä eli lakanoita, sohvan ja nojatuolin päällisiä jne.