Olen jostain saanut päähäni, että koirat pitävät rutiineista. Siksi meillä on aina arkiaamuisin yksi ja sama lenkki, joka jolkotetaan läpi poikien kanssa. Lenkin aikana ei tapahdu mitään valtavaa urheilusuoritusta, mutta kyllä siinä saa itsekin hyvän happihyppelyn ennen työpäivää. Tämä meidän vakiolenkki kierretään myös aina samaan suuntaan. Onneksi sentään välillä vastaan tulee eri ihmisiä/koiria, eli jokainen aamu ei sentään ole ihan samanlainen. Olenkohan minä ainoa näin kaavoihin kangistunut koiranomistaja? Mutta hei, katsokaapa tekin meidän lenkkimaisemat!
 |
| Sampo (vas.) ja Sisu yleensä haukkuvat vimmatusti ennen kun ovi aukeaa ja 5 m pitkä vapaus flexi-talutushihnassa koittaa. |
 |
| Päiväkodin aidan takana |
 |
| Perusmeininkiä... Ei tätä varmaan olis saanut kuvata :-) |
 |
| Tämä on mun oma lempipaikkani. Leikkikenttä ja koriskenttä ovat keskellä asutusta. Aika usein kentällä on hyvät korispelit käynnissä. |
 |
| Tämä englantilaistyylinen ketjutalo on kotikulmiemme kaunein asuinrakennus. Käytiin jopa kerran asuntonäytöllä yhdessä talon asunnoista. Se oli ihana koti sisältäkin. |
 |
| Koriskenttä, leikkikenttä ja Sampo nostaa koipea (taas) |
 |
| Tämä on niin kaunis talo... |
 |
| Tämäkin talo ohitetaan joka päivä. |
 |
| Pinjapolku |
 |
| Kaurismäkeläistä tunnelmaa: kampaamo |
 |
| Tässä risteyksessä nähdään usein "pikkutytöt" eli kaksi suloista Tiibetinspanielia, jotka ovat jo mummoiässä. |
 |
| Sisu ja Sampo on sitä mieltä, että nämä hoodit kuuluu heille. |
 |
| Ylimmässä sakarassa on lamppu palanut. |
 |
| Koti on korkean kuusiaidan takana. |
 |
| Sampo lenkin jälkeen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti