On ollut hienoa seurata kevään etenemistä mökillä. Vielä viikko sitten järvi oli kokonaan jäässä ja tänään enää yksi jäälautta kellui järven pinnalla. Alla olevat kuvat on otettu tänään 29.4.2012.
Meillä oli tänään kevään ensimmäinen risusavotta. Tänä vuonna hommaa riittäisi isommallekin talkooporukalle, sillä kevättalvella mökkitontilla kävi metsuri harventamassa ison satsin mäntyjä. Kärrättiin aika monta peräkärryllistä oksia pois ja tämä oli vasta pintaraapaisu. Tervetuloa vain talkoisiin kaikki halukkaat :-)
Sisu ja Sampo olivat risusavotassa pomoina, eli vahtivat meidän ahkerointia mökin pihalla olevassa koira-aitauksessa. Ihmeen hyvin nämä meidän buudelit siellä jaksoivat olla, ottaen huomioon sen, että Bichon Frise ei ole kaikkein tyypillisin ulkokoirarotu. Koira-aitaus on joskus rakennettu mun isän metsästyskoiralle, joka ei sisätiloissa kovin pitkään viihdy.
Meidän uusi koti valmistuu kovaa vauhtia ja muuttamaan päästään todennäköisesti jo muutaman viikon kuluttua. On ollut kiva ihailla tätä loppuvaihetta kun sisustusmateriaalit menevät paikoilleen pikavauhtia. Mitäs raksalla nyt vielä onkaan tekemättä? Ainakin WC-kalusteet pitää vielä asentaa ja sähköhommat ovat vielä kesken, samoin rappusten kaiteet ja ulko-ovi puuttuvat vielä ja olohuoneen laminaatti on asentamatta. Kaihtimet on jo tilattu, mutta huomenna pitää muistaa vielä tehdä tarkistusmittaus vaatehuoneen hyllyistä ja postilaatikko täytyy käydä ostamassa! Kauhea määrä pieniä asioita on varmaan vielä hankkimatta...
Mitäköhän Sisu ja Sampo tuumaavat meidän uudesta kodista ja uusista lenkkimaastoista? Alueella ainakin on paljon koiria, eli nuuskittavaa ja haukuttavaa riittää varmasti uusillakin kulmilla. Ihan siinä meidän naapurissa olin näkevinään myös vilauksen ihanasta Bichon-tytöstä. Tuleekohan siitä meidän poikien lenkkikaveri tai peräti tyttöystävä?
Järvimaisema Vuohijärvellä 29.4.2012
Sisu ihmettelee viimeistä jäälauttaa meidän rannassa.
Eikö peilaudukin ihanasti nuo pilvet tuohon järven pintaan?
Sampo kiiruhtaa jo pois rannasta.
Veteen ei kosketa vaikka mielenkiintoiselta se näyttääkin.
Molemmilla on vielä muistissa elämänsä ensimmäinen
(ja toivottavasti myös viimeinen) uintireissu.
Sisu rakastaa nakerrella kuivuneita oksia. Onkohan se ihan terveellistä masulle?
Sisu (edessä) ja Sampo (takana).
Pojille tuli pari viikkoa sitten hieman kynitty kesä-look,
mutta onneksi se turkki tuosta kasvaa taas.
1 kommentti:
Heissan kaverit!
Ihan samoissa puuhissa oltiin eilen Forssan mökillä :) Puuceen tyhjennys on vaaaltavan mielenkiintoista hommaa! Onneksi meidän pipopäät on niin hyväuskoisia etteivät ole hankkineet aitausta meitsille. Sain keskittyä liikenteenohjaukseen mökkitiellä aivan rauhassa. Pari traktoria ja yhden kalastajan pysäytin rajalle ja tarkistin viisumit ;) Mutsi sanoi niille ettei nämä tarkastukset tule toistumaan enää tänä kesänä? Viisumivapaus? Aitaus, voi ei......!!!
Muuttaminen on karseeta puuhaa ja siinä voi mennä ihan pää sekaisin. Kauhulla muistelen viime kesää kun petipaikka ja ruokakuppi löytyi milloin mistäkin. En ole vieläkään tottunut siihen, että lähimetsässä ihmiset kiipeävät puihin. Se herrrrmostuttaa mua. Olkoonkin lapsia, mutta joku roti sentään pitää olla. Puut on vain yhtä tarkoitusta varten, kaikki sen tietää.
Terveisin terrieristi Espoosta
Lähetä kommentti